Sitten olikin jo aika, käydä esittelemässä Hiskiä Ukille ja Mumolle, sekä Reetulle(leonbergi uros). Se olikin jännittävä tapahtuma meille kaikille. Minua ja Isääni jännitti varmasti ainakin yhtäpaljon kuin Hiskiä. Olihan pojilla aikamoinen kokoero. Aluksi Isäni piti Hiskiä sylissä, että Reetu sai ensin rauhassa haistella, meidän pientä poikaa. Ja kun Reetu oli saanut tutustua Hiskiin rauhassa, oli tietysti Hiskin vuoro tutustua Reetuun. Pikkuhiljaa uskalsimme laskea Hiskin maahan, jotta tutustuminen sujuisi omalla luontevalla ja luonteenomaisella tavalla. Se menikin hyvin, Reetu suhtautui Hiskiin erittäin rauhallisesti ja hyväksyvästi. Hiskikin uskaltautui vähitellen jo leikkimään, välillä jopa hullun rohkeasti, siitä se sitten alkoi, Hiskin ja Reetun välinen kaveruus.
